Valmismatkalaki
Uutta valmismatkalakia sovelletaan sopimuksiin, joihin sisältyy vähintään kaksi matkailupalvelua ja jotka ostetaan toisiinsa kytkettynä. Lain mukaan matkanjärjestäjän tulee olla säännöllisesti matkailupalveluja järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja. Omatoimisesti eri palveluntarjoajilta koottu matka ei ole valmismatka. Jos siis ostat lennot verkosta lentoyhtiön sivulta ja hotelliyön booking.com:sta ei se ole valmismatka.
Itse valmismatkalaki säätelee tiedot jotka asiakkaalle on ilmoitettava esitteessä sekä kaupanteossa. Varmaankin asiakasta kiinnostavin osa on valmismatkalain kohdat jotka määrittelevät matkanjärjestäjän sekä asiakkaan oikeudet peruutus- ja muutostilanteissa, sekä määrittelevät vahingonkarvausperiaatteet. Viimeksi uudistunut laki on jakanut mielipiteitä matkailualalla. Kouvolan Sanomissa Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti toteaa lain oikein osuneeksi, kun taas Arean johtaja Jari Ahjoharju kritisoi Finnairin blogissa lain väheksyvän suomalaista matkailijaa.
Kuluttajansuojalaki
Kuluttajansuojalain piiriin kuuluu tuotteiden tai palvelujen mainonta, tarjonta sekä myynti. Lakia sovelletaan aina, kun toisena osapuolena on yritys (myyjä/ elinkeinon harjoittaja), ostajana kuluttaja ja myytävä tuote on kulutushyödyke. Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääasiassa pakottavia eli kuluttajan kanssa ei voi sopia huonoimmista ehdoista kuin mihin kuluttajansuojalaki velvoittaa. Valmismatkalaki siis parantaa kuluttajan oikeuksia kuluttajansuojalain säännöksistä.
Tietosuojalaki
Verkkokaupankäynnissä asiakkaan tulee useasti rekisteröityä sivuille ennen ostotapahtumaa. Kuluttaja jättää paljon henkilökohtaisia tietoja sivuille ja joskus sivusto voi kerätä asiakastietoja myös kuluttajan tietämättä. Kuluttajan yksityisyyden turvaamiseksi on laadittu tietosuojalaki. Kunkin verkkokaupan tulee noudattaa sen valtion tietosuojalakia, jossa verkkokauppa toimii/ on rekisteröity. Hyvän oppaan tietosuojasta löydät TIEKEN verkkosivuilta
Etämyyntisäännökset
Etämyyntisäännökset ovat osa kuluttajasuojalakia ja niillä määritellään mm. tuotteen palautus/ peruutus oikeus, hintojen ja tarjousten sitovuus (ks. esimerkki verkkokaupan kalliista virheestä IT-viikon artikkelista) sekä verkkokaupasta löytyvän tiedon oikeellisuus. Etämyyntisäännöksiä ei sovelleta jos molemmat osapuolet ovat elinkeinonharjoittajia tai yksityishenkilöitä.
Muotovapaus
Muotovapaus tarkoittaa, että yritykset voivat tehdä sitovan sopimuksen haluamallansa tavalla. Verkkokaupankäynnissä sopimus voitaisiin tehdä siis sähköisesti tai suullisesti. Kirjallista sopimusta ei välttämättä tarvita, mutta tämän solmiminen on aina suositeltavaa. Muotovapaus ei mene lainsäädännön edelle. Siksi verkkokaupasta tilatessa olisikin hyvä tarkistaa kauppiaan maasta riippuen, kauppiasta koskeva maa- tai aluekohtainen lainsäädäntö.
torstai 27. toukokuuta 2010
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
E-strategia
Vision merkitys sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa
Visio ohjaa yrityksen liiketoimintaa kohti yhteistä tavoitetta. Visio on tahtotila joka halutaan saavuttaa erikseen määritetyllä aikavälillä.
Sähköisen liiketoiminnan strategisella suunnittelulla määritellään missä yrityksen sähköisen liiketoiminnan halutaan olla tulevaisuudessa sekä toimet mitä tulee tehdä ja missä kanavissa, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suunnittelun lähtökohtana on nykytila.
Kuten muussakin liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa myös sähköisen liiketoiminnan strategisen suunnittelun tulee pohjautua yrityksen visioon. Yrityksen visio ohjaa yrityksen sähköisen liiketoiminnan suunnittelua. Ilman yhteistä visiota sähköisen liiketoiminnan suunnitellulla ei ole selvää päämäärää, jolloin yrityksen toiminnasta tulee tehotonta ja epäyhtenäistä.
Mitä E-strategian tulisi sisältää
E-strategia on hyvin samankaltainen yritys-, liiketoiminta- ja markkinointistrategioiden kanssa. E-strategiaa laadittaessa tulisi käydä läpi ainakin seuraavat asiat:
- Nykytila-analyysi
- Päämäärä
- E-markkinointistrategia ja toteutuksen suunnittelu
- Tulosten mittaus ja jatkotoimenpiteet
E-strategian laatiminen tulisi lähteä nykytilasta: Mikä on yrityksen tämänhetkinen tehokkuus markkinoilla ja miten yritys toimii tällä hetkellä. Nykytilan kartoittamisessa voi käyttää hyväksi SWOT-analyysiä. Ennen päämäärän määrittelemistä yrityksen tulisi kartoittaa myös yrityksen tietotaito, resurssit sekä markkinatilanne. Yritys jossa tietoyhteydet eivät toimi ja henkilöstö ei aikaisemmin ole ollut tekemisissä verkkoliiketoiminnan kanssa on hyvä pyytää apua ulkopuoliselta taholta.
Yrityksen päämäärän tulee olla mitattavissa ja sen saavuttamiselle on määriteltävä aikaraja. Yrityksen e-strategian päämääränä voi olla esimerkiksi markkinaosuuden tai konversion kasvattaminen tai yrityksen /brändin tunnettavuuden lisääminen.
E-markkinointistrategiaa laadittaessa huomioidaan tuote, eli mitä myydään, millä hinnalla ja missä. Se missä tuotetta myydään ja markkinoidaan, tulee määritellä tuotteen kohderyhmän mukaan. Jos kyseessä on eläkeläisristeily keskellä viikkoa, ei sitä kannata markkinoida facebookissa, vaan markkinoinnin voisi keskittää naistenlehtien verkkosivuille sekä keskustelupalstoille.
Mikäli tuote on mahdollista ostaa suoraan yrityksen verkkosivuilta, on testattava, että tuotteen ostoprosessi toimii alusta loppuun. Asiakaan on vaivatonta tehdä tilaus, maksaminen hoituu turvallisesti, vahvistus ostotapahtumasta rekisteröityy varastolle ja vahvistus ostosta lähtee asiakkaalle. Mikäli jotain menee vikaan tai asiakkaalla on lisäkysymyksiä, tulee myös huolehtia että asiakastuki on saatavilla. Verkkokapankäyntiä aloittaessa on erityisen tärkeää huomioida budjetti sekä kannattavuus. Riittävätkö verkkomyynnin tulot kattamaan verkkokaupan kulut?
Toteutuksen kannalta on sovittava kuka yrityksessä hoitaa ja mitä. Liiketoimintaympäristönä internet on hyvin nopeatempoinen ja siksi toteutuksen suunnitteluun kannatta satsata, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä sekä myynninmenetyksiltä.
Toteutuksen jälkeen mitataan kuinka hyvin päämäärä saavutettiin ja sovitaan jatkotoimenpiteet. Asiakkaallemme joka lopulta osti eläkeläisristeilyn, voisi lähettää kiitoksen osallistumisesta, sekä samalla mainita tulevasta lavatanssi-risteilystä Tallinnaan.
Visio ohjaa yrityksen liiketoimintaa kohti yhteistä tavoitetta. Visio on tahtotila joka halutaan saavuttaa erikseen määritetyllä aikavälillä.
Sähköisen liiketoiminnan strategisella suunnittelulla määritellään missä yrityksen sähköisen liiketoiminnan halutaan olla tulevaisuudessa sekä toimet mitä tulee tehdä ja missä kanavissa, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suunnittelun lähtökohtana on nykytila.
Kuten muussakin liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa myös sähköisen liiketoiminnan strategisen suunnittelun tulee pohjautua yrityksen visioon. Yrityksen visio ohjaa yrityksen sähköisen liiketoiminnan suunnittelua. Ilman yhteistä visiota sähköisen liiketoiminnan suunnitellulla ei ole selvää päämäärää, jolloin yrityksen toiminnasta tulee tehotonta ja epäyhtenäistä.
Mitä E-strategian tulisi sisältää
E-strategia on hyvin samankaltainen yritys-, liiketoiminta- ja markkinointistrategioiden kanssa. E-strategiaa laadittaessa tulisi käydä läpi ainakin seuraavat asiat:
- Nykytila-analyysi
- Päämäärä
- E-markkinointistrategia ja toteutuksen suunnittelu
- Tulosten mittaus ja jatkotoimenpiteet
E-strategian laatiminen tulisi lähteä nykytilasta: Mikä on yrityksen tämänhetkinen tehokkuus markkinoilla ja miten yritys toimii tällä hetkellä. Nykytilan kartoittamisessa voi käyttää hyväksi SWOT-analyysiä. Ennen päämäärän määrittelemistä yrityksen tulisi kartoittaa myös yrityksen tietotaito, resurssit sekä markkinatilanne. Yritys jossa tietoyhteydet eivät toimi ja henkilöstö ei aikaisemmin ole ollut tekemisissä verkkoliiketoiminnan kanssa on hyvä pyytää apua ulkopuoliselta taholta.
Yrityksen päämäärän tulee olla mitattavissa ja sen saavuttamiselle on määriteltävä aikaraja. Yrityksen e-strategian päämääränä voi olla esimerkiksi markkinaosuuden tai konversion kasvattaminen tai yrityksen /brändin tunnettavuuden lisääminen.
E-markkinointistrategiaa laadittaessa huomioidaan tuote, eli mitä myydään, millä hinnalla ja missä. Se missä tuotetta myydään ja markkinoidaan, tulee määritellä tuotteen kohderyhmän mukaan. Jos kyseessä on eläkeläisristeily keskellä viikkoa, ei sitä kannata markkinoida facebookissa, vaan markkinoinnin voisi keskittää naistenlehtien verkkosivuille sekä keskustelupalstoille.
Mikäli tuote on mahdollista ostaa suoraan yrityksen verkkosivuilta, on testattava, että tuotteen ostoprosessi toimii alusta loppuun. Asiakaan on vaivatonta tehdä tilaus, maksaminen hoituu turvallisesti, vahvistus ostotapahtumasta rekisteröityy varastolle ja vahvistus ostosta lähtee asiakkaalle. Mikäli jotain menee vikaan tai asiakkaalla on lisäkysymyksiä, tulee myös huolehtia että asiakastuki on saatavilla. Verkkokapankäyntiä aloittaessa on erityisen tärkeää huomioida budjetti sekä kannattavuus. Riittävätkö verkkomyynnin tulot kattamaan verkkokaupan kulut?
Toteutuksen kannalta on sovittava kuka yrityksessä hoitaa ja mitä. Liiketoimintaympäristönä internet on hyvin nopeatempoinen ja siksi toteutuksen suunnitteluun kannatta satsata, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä sekä myynninmenetyksiltä.
Toteutuksen jälkeen mitataan kuinka hyvin päämäärä saavutettiin ja sovitaan jatkotoimenpiteet. Asiakkaallemme joka lopulta osti eläkeläisristeilyn, voisi lähettää kiitoksen osallistumisesta, sekä samalla mainita tulevasta lavatanssi-risteilystä Tallinnaan.
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Sosiaalisen median palvelu LinkedIn
Kolmannen jakson ennakkotehtävää varten ajattelin tutustua sosiaalisen median palveluun LinkedIn. Luodessani tiliä tutustuakseni palveluun, verkkosivu herjasi, että sähköposti on jo käytössä. Olen näköjään jo vuosia sitten rekisteröitynyt kyseiseen palveluun (enkä käyttänyt sen koommin -> varsin esimerkillinen käyttäjä). Onneksi täysin unohtuneet salasanan saa aina uusittua, joten pääsin tutustumaan palveluun ensimmäistä kertaa ajatuksen kanssa.
Wikipedia määrittelee LinkedIn seuraavasti:
LinkedIn on verkostoitumisväline, ns. professional tool. Käyttäjät voivat laittaa CV:n, harrastukset, kiinnostukset, saada suosituksia entisiltä pomoilta ja työkavereilta sekä suositella muita. LinkedIn ei ole varsinaisesti työnhakupaikka, mutta se on hyvä väline laajentaa omaa verkostoa ja sitä kautta saada mahdollisia työtarjouksia sekä löytää hakemiansa työntekijöitä.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy onneksi hieman enemmän dataa palvelusta. LinkedIn julkaistiin toukokuussa 2002 ja palveluun liittyneiden määrä kasvaa yhdellä noin joka sekunti. Huhtikuuhun 2010 mennessä rekisteröityneiden määrä oli jo yli 65 miljoonaa, joista noin puolet on USA:sta, 11 miljoonaa Euroopasta ja kolmemiljoonaa Intiasta.
Omat profiilitietoni olivat varsin puutteelliset ja vanhat. Ensimmäisenä päivitin nykyisen työpaikan tiedot, yhteystiedot sekä koulutustiedot. Tuntui siltä, että olisi kirjoittanut CV:tä uusiksi. Näiden tietojen lisäksi palveluun voi syöttää vaikka mitä lisätietoja.
Kontakteja minulla on huimat yksi, mutta kavereita ja tuttuja voi etsiä sähköpostiosoitteiden, aikaisten työpaikkojen tai koulujen mukaan. Varsin kätevää.
LinkedIn on hyödyllinen sosiaalisen median palvelu ja uskoisin, että sen käyttö lisääntyisi myös Suomessa. Ainakaan toistaiseksi LinkedIn:stä ei ole suomenkielistä versiota, joka saattaa karsia suomalaisten käyttäjien määrää.
perjantai 7. toukokuuta 2010
Muutama nettivideokampanja
Kolmatta lähiopetusjaksoa varten meidän tuli etsiä kaksi mielestämme hyvää nettivideokampanjaa.
Ensimmäisenä bongasin pikakelaus blogisssa mainitun Applen iPhonen videokampanjan:
Mielestäni video on mitä mainioin. Se on kekseliäs sekä tyylikäs, siinä on tarinaa ja se esittelee tuotteen ominaisuuksia. Videon nähtyäni lähdin googlettamaan komeamman puoliskoni kanssa, että löytyykö kyseisiä ominaisuuksia oikeasti :D.
Toinen nettivideokampanja johon törmäsin on SAK:n "rekrytointikampanja" jota vauhdittavat Extreme Duudsonit:
Kampanja on hyvin suorasukainen ja ainakin osa videoista huvittaa. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön kampanjaksi yllättävä, mutta osuva.
Videomarkkinointiin liittyen tässä reelseo sivustosta "tietokisa" videomarkkinoinnista. Kannattaa kokeilla mikäli löytyy muutama ylimääräinen minuutti.
Ensimmäisenä bongasin pikakelaus blogisssa mainitun Applen iPhonen videokampanjan:
Mielestäni video on mitä mainioin. Se on kekseliäs sekä tyylikäs, siinä on tarinaa ja se esittelee tuotteen ominaisuuksia. Videon nähtyäni lähdin googlettamaan komeamman puoliskoni kanssa, että löytyykö kyseisiä ominaisuuksia oikeasti :D.
Toinen nettivideokampanja johon törmäsin on SAK:n "rekrytointikampanja" jota vauhdittavat Extreme Duudsonit:
Kampanja on hyvin suorasukainen ja ainakin osa videoista huvittaa. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön kampanjaksi yllättävä, mutta osuva.
Videomarkkinointiin liittyen tässä reelseo sivustosta "tietokisa" videomarkkinoinnista. Kannattaa kokeilla mikäli löytyy muutama ylimääräinen minuutti.
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Internet osana markkinointisuunnitelmaa
Ensimmäinen, ja samalla olla myös viimeisin, markkinointisuunnitelma, jonka laatimiseen olen osallistunut, oli Porvoossa järjestettyjen Matkamessujen markkinointisuunnitelma. Itse tapahtuma järjestettiin noin viisi vuotta sitten ja se oli osa restonomin opiskeluihin liittyvää projektia. Markkinointisuunnitelmassamme ei huomioitu internetiä. Sen sijaan lähetimme yrityksiin sähköpostitse kutsuja, joissa ei ollut ulkoisia linkkejä tai muuta kikkailua. Muuten markkinoimme messuja lähinnä julisteiden avulla.
Kyseisistä messuista on kulunut vasta jokunen vuosi ja onkin uskomatonta ajatella, ettemme käyttäneet verkkosivuja hyväksemme markkinoinnissa. Nykyisin verkkosivut saattaisi olla ensimmäinen asia joka tulisi mieleemme. Ehkä meillä ei ollut tuolloin tarpeeksi tietoa, taitoa tai uskallusta verkkomarkkinointiin. Toisaalta Internetistä löytyvät ilmaisohjelmat verkkosivujen tekoon saattoivat olla hieman eri luokka kun tämä päivänä eikä ryhmässämme ollut varsinaista ”verkkogurua” ,joka olisi paneutunut asiaan.
Onneksi ajat ovat muuttuneet ja internet on soluttautunut niin arkeen kuin myös työhön (halusimmepa tai emme). Välillä tuntuu siltä, ettei yritys voi olla olemassa ellei sillä ole omia kotisivuja. Sen sijaan, että hakisimme palveluja keltaisilta sivuilta, haemme niitä Googlesta tai muista hakukoneista. Tästä johtuen yritysten tulisi huomioida internet markkinointisuunnitelman teossa ja integroida se myös yrityksen muuhun markkinointiin.
Itse markkinointisuunnitelman teossa apuvälineenä voi käyttää Paul Smith:n SOSTAC-mallia:
S = Situation (Missä tilanteessa olemme nyt ?). Nykytilanne analyysillä kartoitetaan nykyistä tilannetta: kilpailijat, yrityksen vahvuudet ja mahdollisuudet.
O = Objectives (Missä haluaisimme olla?). Mitkä ovat yrityksen tavoitteet: myynnin kasvattaminen, näkyvyyden lisääminen tai kannattavuuden parantaminen.
S = Strategy (Mitä saavutamme?). Strategialla määritteemme millä saavutamme juuri asetetut tavoitteet.
T = Tactics (Miten toimimme käytännössä?). Käytäntöä suunnitellessa huomioidaan itse tuote, markkinointikanavat, hinta, osalliset sekä työntekijät.
A = Action (Toiminta). Kuka tekee, mitä tekee ja koska tapahtuu.
C = Control (Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?). Tavoitteiden mittaus.
Markkinointisuunnitelmaa laatiessa tulisi huomioida internetin nopeus sekä internetistä löytyvän tiedon paljous. Verkkosivuille päivitetty tieto on aina saman tien yleisölle näkyvissä, joten verkkosivujen tiedon tulee olla ajan tasalla ja oikeaa. Yrityksen on helppo hukkua internetin muuhun tiedonmassaan ja siksi sen olisikin varmistettava yrityksen näkyvyys myös verkossa hakukoneoptimoinnin ja kävijäseurantaohjelmien avulla.
Yrityksen tulisi olla mukana myös sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja erilaiset blogit. Nämä lähentävät asiakasta ja yritystä, ja pitäähän yrityksen olla siellä missä asiakaskin on.
Verkkosivujen sisällön tulisi olla yhtenäinen myös muuhun markkinointiin nähden. Myös verkkosivujen käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Mielestäni houkuttelevampia verkkosivuja ovat ne, jotka tarjoavat kävijälle jotain ylimääräistä/ lisäarvoa. Olen itse tykästynyt kayak.com varauspalveluun, koska palveluun voi tallentaa ns. hintahälytyksen. Kun tallentamalleni lentoreitille tulee hyvä tarjous lähettää ohjelma tästä huomautuksen sähköpostiini hintoineen päivineen. Enää ei siis tarvitse tarkkailla hintoja jatkuvasti.
Markkinointisuunnitelman laatimista internet ei ole muuttanut, vaan internet on muuttanut markkinoinnin nopeatempoisemmaksi sekä monipuolisemmaksi. Meidän tulee vain maltaa uhrata aikaa markkinoinnin suunnittelulle, jotta saavutamme toivotut tulokset.
Kyseisistä messuista on kulunut vasta jokunen vuosi ja onkin uskomatonta ajatella, ettemme käyttäneet verkkosivuja hyväksemme markkinoinnissa. Nykyisin verkkosivut saattaisi olla ensimmäinen asia joka tulisi mieleemme. Ehkä meillä ei ollut tuolloin tarpeeksi tietoa, taitoa tai uskallusta verkkomarkkinointiin. Toisaalta Internetistä löytyvät ilmaisohjelmat verkkosivujen tekoon saattoivat olla hieman eri luokka kun tämä päivänä eikä ryhmässämme ollut varsinaista ”verkkogurua” ,joka olisi paneutunut asiaan.
Onneksi ajat ovat muuttuneet ja internet on soluttautunut niin arkeen kuin myös työhön (halusimmepa tai emme). Välillä tuntuu siltä, ettei yritys voi olla olemassa ellei sillä ole omia kotisivuja. Sen sijaan, että hakisimme palveluja keltaisilta sivuilta, haemme niitä Googlesta tai muista hakukoneista. Tästä johtuen yritysten tulisi huomioida internet markkinointisuunnitelman teossa ja integroida se myös yrityksen muuhun markkinointiin.
Itse markkinointisuunnitelman teossa apuvälineenä voi käyttää Paul Smith:n SOSTAC-mallia:
S = Situation (Missä tilanteessa olemme nyt ?). Nykytilanne analyysillä kartoitetaan nykyistä tilannetta: kilpailijat, yrityksen vahvuudet ja mahdollisuudet.
O = Objectives (Missä haluaisimme olla?). Mitkä ovat yrityksen tavoitteet: myynnin kasvattaminen, näkyvyyden lisääminen tai kannattavuuden parantaminen.
S = Strategy (Mitä saavutamme?). Strategialla määritteemme millä saavutamme juuri asetetut tavoitteet.
T = Tactics (Miten toimimme käytännössä?). Käytäntöä suunnitellessa huomioidaan itse tuote, markkinointikanavat, hinta, osalliset sekä työntekijät.
A = Action (Toiminta). Kuka tekee, mitä tekee ja koska tapahtuu.
C = Control (Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?). Tavoitteiden mittaus.
Markkinointisuunnitelmaa laatiessa tulisi huomioida internetin nopeus sekä internetistä löytyvän tiedon paljous. Verkkosivuille päivitetty tieto on aina saman tien yleisölle näkyvissä, joten verkkosivujen tiedon tulee olla ajan tasalla ja oikeaa. Yrityksen on helppo hukkua internetin muuhun tiedonmassaan ja siksi sen olisikin varmistettava yrityksen näkyvyys myös verkossa hakukoneoptimoinnin ja kävijäseurantaohjelmien avulla.
Yrityksen tulisi olla mukana myös sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja erilaiset blogit. Nämä lähentävät asiakasta ja yritystä, ja pitäähän yrityksen olla siellä missä asiakaskin on.
Verkkosivujen sisällön tulisi olla yhtenäinen myös muuhun markkinointiin nähden. Myös verkkosivujen käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Mielestäni houkuttelevampia verkkosivuja ovat ne, jotka tarjoavat kävijälle jotain ylimääräistä/ lisäarvoa. Olen itse tykästynyt kayak.com varauspalveluun, koska palveluun voi tallentaa ns. hintahälytyksen. Kun tallentamalleni lentoreitille tulee hyvä tarjous lähettää ohjelma tästä huomautuksen sähköpostiini hintoineen päivineen. Enää ei siis tarvitse tarkkailla hintoja jatkuvasti.
Markkinointisuunnitelman laatimista internet ei ole muuttanut, vaan internet on muuttanut markkinoinnin nopeatempoisemmaksi sekä monipuolisemmaksi. Meidän tulee vain maltaa uhrata aikaa markkinoinnin suunnittelulle, jotta saavutamme toivotut tulokset.
tiistai 4. toukokuuta 2010
Uusi tuttavani Google Analytics
Tällä kurssilla teen ensimmäistä kertaa tuttavuutta verkkosivujen kävijäseurantaohjelmiin tai pikemminkin ohjelmaan. Asensin Google Analyticsin omaan blogiini sekä vanhempieni kampaamon verkkosivuille ja olen ehkä hieman hurahtanutkin sen seurantaan.
Analyticsin avulla voi seurata kävijämäärän ja sivulatausten lisäksi monia muita seikkoja liittyen kävijöiden taustaan ja käyttäytymiseen, verkkosivujen sisältöön ja miten kävijä ylipäätänsä päätyi sivuille. Ainakin kokemattomalle Analytics on hyvä palvelu verkkosivujen kehittämiseen, sillä raportit ovat monipuoliset ja selkeät. Myös Google Analyticsin ohjeet ovat selkeät ja apua sen käyttöön voi etsiä keskustelupalstalta, videoista tai helpcenteristä. Google Analyticsin voi myös integroida AdWords (hakusanamainonnan optimointi) ja AdSense (mainostulojen hankinta) ohjelmiin.
Toinen kävijäseurantaohjelma johon olen tutustunut, on vanhempieni Kampaamon verkkosivuihin liittyvä seurantaohjelma. Kampaamon kotisivut on tehty suomalaisella maksullisella kotisivujentekopalvelulla, jossa on myös oma kävijäseurantaohjelma. ”Peruskävijäseuranta” on maksuton ja ilmoittaa vain kävijä- sekä sivulataustenmäärän. Laajemmista tilastoista peritään lisämaksu. Pienyritykselle maksuton Google Analytics onkin siis varsin oiva väline, kun markkinointibudjetti on minimissään.
Analyticsin avulla voi seurata kävijämäärän ja sivulatausten lisäksi monia muita seikkoja liittyen kävijöiden taustaan ja käyttäytymiseen, verkkosivujen sisältöön ja miten kävijä ylipäätänsä päätyi sivuille. Ainakin kokemattomalle Analytics on hyvä palvelu verkkosivujen kehittämiseen, sillä raportit ovat monipuoliset ja selkeät. Myös Google Analyticsin ohjeet ovat selkeät ja apua sen käyttöön voi etsiä keskustelupalstalta, videoista tai helpcenteristä. Google Analyticsin voi myös integroida AdWords (hakusanamainonnan optimointi) ja AdSense (mainostulojen hankinta) ohjelmiin.
Toinen kävijäseurantaohjelma johon olen tutustunut, on vanhempieni Kampaamon verkkosivuihin liittyvä seurantaohjelma. Kampaamon kotisivut on tehty suomalaisella maksullisella kotisivujentekopalvelulla, jossa on myös oma kävijäseurantaohjelma. ”Peruskävijäseuranta” on maksuton ja ilmoittaa vain kävijä- sekä sivulataustenmäärän. Laajemmista tilastoista peritään lisämaksu. Pienyritykselle maksuton Google Analytics onkin siis varsin oiva väline, kun markkinointibudjetti on minimissään.
Mobiilimarkkinointi
Tässä kirjoituksessa referoin “Insights into the implementation of mobile marketing campaigns” artikkelia, joka julkaistiin International Journal of Mobile Marketing lehdessä (2007). Artikkelin on laatinut Karjaluoto, Lehto, Leppäniemi ja Mustonen. Ensimmäisenä käyn läpi artikkelissa esitetyt mobiilimarkkinointikampanjan vaiheet, jonka jälkeen esitän kirjoittajien tekemän tutkimuksen.
Suunnittelu
Ennen markkinoinnin aloittamista tulee yrityksen integroida mobiilimarkkinointi myös muuhun markkinointiin, sillä kaikella yrityksen markkinoinnilla tulisi olla yhteinen tavoite. Kampanjaa suunnitellessa huomioidaan myös budjetti ja näin uuden median kohdalla budjetin määrittely saattaa olla haasteellista, sillä aikaisempaa tietoa ja kokemusta löytyy niukasti.
Suunnitellessa tulisi pitää mielessä, että mobiilimarkkinoinnin avulla asiakas tavoitetaan mistä tahansa. Itse viesti tulee suunnitella hyvin tarkkaan johtuen kanavan yksilöllisestä luonteesta sekä rajatusta sisällön määrästä.
Kehittely
Mobiilimarkkinointi on kontrolloitua ja usealla alueilla/mailla on omat sääntönsä, jotka suojaavat asiakkaan yksityisyyttä. Kuten moneen muuhunkin markkinointiin tarvitaan myös mobiilimarkkinointiin asiakkaan lupa vastaanottaa markkinointiviestejä. Kampanjan kehittelyn kannalta tulee huomioida kenelle viesti lähetetään ja mistä mahdollisten asiakkaiden yhteystiedot otetaan (esim. yrityksen omasta tietokannasta).
Toteutus
Perinteisen tekstiviestin rinnalle on nousemassa muita mobiilimarkkinoinnin keinoja kuten multimedia viestit sekä matkapuhelimeen lähetettävät sähköpostit. Uusien keinojen avulla pystytään lähettämään monipuolisempaa viestiä (mm. kuvaa), kuin mitä 160 merkkiä sisältävällä tekstiviestillä. Tekstiviesti pitää kuitenkin pintansa sillä uudemmat keinot vaativat kehittyneempää tekniikkaa niin lähettäjältä, kuin myös vastaanottajalta ja niiden kustannukset ovat korkeampia kuin tekstiviestin.
Seuranta
Mobiilimarkkinoinnin tuloksien seuranta ja mittaaminen on varsin helppoa. Asiakkaat voivat reagoida viestiin heti viestin vastaanottamisen jälkeen ja lähetettyjen viestien määrä on aina tiedossa.
Tehty tutkimus
Karjaluoto, Lehto, Leppäniemi ja Mustonen toteuttivat tutkimuksen kolmesta erilaisesta mobiilimarkkinointikampanjasta. Jokaisella kampanjalla oli oma vastuuhenkilö, joka oli työskennellyt mobiilimarkkinoinnin parissa.
Ensimmäisessä kampanjassa ravintolan asiakkaille lähetettiin kutsut heidän teemailtaansa tekstiviestillä, multimediaviestillä, sähköpostilla, sähköpostitse sekä matkapuhelimeen lähetettävällä verkkosivulla. Kutsun sai 7160 henkilöä ja 3 % heistä rekisteröityi iltaan.
Toisessa kampanjassa asiakas sai puhelinsoiton, jossa vastaanottajaa kosiskeltiin uuden klubin avajaisiin ja kehotettiin vastaamaan kutsuun tekstiviestillä (ohjeet vastaamiseen lähettiin erillisellä tekstiviestillä). Kampanjan lopputulos oli erittäin hyvä ja klubi päätyi pitämään kahdet avajaiset suuren yleisömäärän johdosta.
Kolmannessa kampanjassa asiakkaita houkuteltiin osallistumaan uuteen elokuvaan liittyvään arvontaan useiden yhteistyökumppaneiden omilla verkkosivuilla. Tässä kampanjassa mobiili oli vain osa käytettyä markkinointi mixiä. Kampanjan tuloksena 70 000 osallistuneesta, 63 % antoi yritykselle luvan mobiili- ja sähköpostimarkkinointiin.
Tutkimuksessa todettiin, että mobiilimarkkinointi toimii parhaiten osana muuta markkinointi mixiä, ei itsekseen. Mobiilimarkkinoinnin kuten myös muun digitaalisen median toimivuutta tulisi testata aina ennen kampanjan toteutusta. Sen jälkeen kun viesti on lähtenyt yleisölle, ei sitä voi enää vetää takaisin. Mobiilimarkkinoinnissa myös ajoitus on tärkeä, sillä harva meistä haluaa vastaanottaa viestejä esim. keskellä yötä.
Parhaiten mobiilimarkinointikampanjat onnistuvat, kun ne saavat asiakaan reagoimaan, esim. Osallistumaan kilpailuun tekstiviestillä tai sähköpostitse.
Suunnittelu
Ennen markkinoinnin aloittamista tulee yrityksen integroida mobiilimarkkinointi myös muuhun markkinointiin, sillä kaikella yrityksen markkinoinnilla tulisi olla yhteinen tavoite. Kampanjaa suunnitellessa huomioidaan myös budjetti ja näin uuden median kohdalla budjetin määrittely saattaa olla haasteellista, sillä aikaisempaa tietoa ja kokemusta löytyy niukasti.
Suunnitellessa tulisi pitää mielessä, että mobiilimarkkinoinnin avulla asiakas tavoitetaan mistä tahansa. Itse viesti tulee suunnitella hyvin tarkkaan johtuen kanavan yksilöllisestä luonteesta sekä rajatusta sisällön määrästä.
Kehittely
Mobiilimarkkinointi on kontrolloitua ja usealla alueilla/mailla on omat sääntönsä, jotka suojaavat asiakkaan yksityisyyttä. Kuten moneen muuhunkin markkinointiin tarvitaan myös mobiilimarkkinointiin asiakkaan lupa vastaanottaa markkinointiviestejä. Kampanjan kehittelyn kannalta tulee huomioida kenelle viesti lähetetään ja mistä mahdollisten asiakkaiden yhteystiedot otetaan (esim. yrityksen omasta tietokannasta).
Toteutus
Perinteisen tekstiviestin rinnalle on nousemassa muita mobiilimarkkinoinnin keinoja kuten multimedia viestit sekä matkapuhelimeen lähetettävät sähköpostit. Uusien keinojen avulla pystytään lähettämään monipuolisempaa viestiä (mm. kuvaa), kuin mitä 160 merkkiä sisältävällä tekstiviestillä. Tekstiviesti pitää kuitenkin pintansa sillä uudemmat keinot vaativat kehittyneempää tekniikkaa niin lähettäjältä, kuin myös vastaanottajalta ja niiden kustannukset ovat korkeampia kuin tekstiviestin.
Seuranta
Mobiilimarkkinoinnin tuloksien seuranta ja mittaaminen on varsin helppoa. Asiakkaat voivat reagoida viestiin heti viestin vastaanottamisen jälkeen ja lähetettyjen viestien määrä on aina tiedossa.
Tehty tutkimus
Karjaluoto, Lehto, Leppäniemi ja Mustonen toteuttivat tutkimuksen kolmesta erilaisesta mobiilimarkkinointikampanjasta. Jokaisella kampanjalla oli oma vastuuhenkilö, joka oli työskennellyt mobiilimarkkinoinnin parissa.
Ensimmäisessä kampanjassa ravintolan asiakkaille lähetettiin kutsut heidän teemailtaansa tekstiviestillä, multimediaviestillä, sähköpostilla, sähköpostitse sekä matkapuhelimeen lähetettävällä verkkosivulla. Kutsun sai 7160 henkilöä ja 3 % heistä rekisteröityi iltaan.
Toisessa kampanjassa asiakas sai puhelinsoiton, jossa vastaanottajaa kosiskeltiin uuden klubin avajaisiin ja kehotettiin vastaamaan kutsuun tekstiviestillä (ohjeet vastaamiseen lähettiin erillisellä tekstiviestillä). Kampanjan lopputulos oli erittäin hyvä ja klubi päätyi pitämään kahdet avajaiset suuren yleisömäärän johdosta.
Kolmannessa kampanjassa asiakkaita houkuteltiin osallistumaan uuteen elokuvaan liittyvään arvontaan useiden yhteistyökumppaneiden omilla verkkosivuilla. Tässä kampanjassa mobiili oli vain osa käytettyä markkinointi mixiä. Kampanjan tuloksena 70 000 osallistuneesta, 63 % antoi yritykselle luvan mobiili- ja sähköpostimarkkinointiin.
Tutkimuksessa todettiin, että mobiilimarkkinointi toimii parhaiten osana muuta markkinointi mixiä, ei itsekseen. Mobiilimarkkinoinnin kuten myös muun digitaalisen median toimivuutta tulisi testata aina ennen kampanjan toteutusta. Sen jälkeen kun viesti on lähtenyt yleisölle, ei sitä voi enää vetää takaisin. Mobiilimarkkinoinnissa myös ajoitus on tärkeä, sillä harva meistä haluaa vastaanottaa viestejä esim. keskellä yötä.
Parhaiten mobiilimarkinointikampanjat onnistuvat, kun ne saavat asiakaan reagoimaan, esim. Osallistumaan kilpailuun tekstiviestillä tai sähköpostitse.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)